Veranstaltungen

Hier finden Sie unsere aktuellen Veranstaltungen.

Wer sind wir

Vorstand und Geschichte der Gilde.

Mitgliedschaft

Werden Sie Mitglied bei der Handelsgilde.

Aktuelle termine

Mai 2019
Mo Di Mi Do Fr Sa So
29 30 1 2 3 4 5
6 7 8 9 10 11 12
13 14 15 16 17 18 19
20 21 22 23 24 25 26
27 28 29 30 31 1 2

Urlaub im Finnland aber noch kein Auto?
Die günstige Autovermietung von Stadin Kunkku rettet deinen Finnland-Urlaub!

stadinkunkku.fi

Paluu vanhaan: metsäteollisuus on taas suurin vientiala

Osuus oli viime vuonna 22 prosenttia koko tavaraviennistä.  Viennin vetojuhta on vaihtunut. Metsäteollisuus on ottanut taas perinteisen paikkansa Suomen viennin suurimpana toimialana. Alustavien tietojen mukaan metsäteollisuuden osuus Suomen viennistä nousi viime vuonna 22 prosenttiin. Näin puu- ja paperiteollisuuden tuotteiden vienti ohitti selkeästi jonkin aikaa kärjessä olleen kemiantuotteiden viennin. ”Metsäteollisuudella on takana monta kovaa vuotta eikä kilpailukyky ole vielä kunnossa. Se, että metsäteollisuus on siitä huolimatta noussut suurimmaksi viejäksi ja yritykset ovat saaneet kannattavuutta ja taseita kuntoon, on kuitenkin hyvä asia”, sanoo Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen. ”Puheet metsäteollisuudesta auringonlaskun alana pitäisi nyt viimeistään lopettaa. Teollisuus on uusiutunut, parantanut omin toimin kustannuskilpailukykyä ja sopeuttanut toimintojaan ja samaan aikaan rakentanut uutta. Kaikki nämä alkavat vähitellen vaikuttaa.” Jaatinen muistuttaa, että myös metsäteollisuuden investointien taso on elpynyt jo vuosia. ”Paljon uusia investointeja on lisäksi valmisteilla.” Jaatisen mielestä metsäteollisuus on jatkossakin yksi keskeisistä toimialoista, joihin Suomi nojaa. ”En usko sellaiseen haikailuun, että jostain löytyisi yksi uusi Nokia, jonka varaan Suomi pystyisi pidemmän päälle rakentamaan koko hyvinvointinsa.” Kemianteollisuus ehti olla pari vuotta suurin vientiala. Tähän vaikutti osaltaan raakaöljyn korkea hinta. Viime vuonna tilanne muuttui jyrkästi. Metsäteollisuuden osuus nousi selkeästi, kuten myös kone- ja kulkuneuvoteollisuuden. Sähkö- ja elektroniikkateollisuus oli vielä vuonna 2008 Suomen suurin vientiala, mutta menetti sittemmin asemansa Nokian vajoamisen mukana ja on nyt tavaraviennissä viidenneksi suurin ala kymmenen prosenttiyksikköä pienemmällä osuudella kuin metsäteollisuus. Tulli julkistaa koko vuotta koskevat luvut ensi viikon maanantaina. Massa- ja paperiteollisuuden tuotanto pysytteli Suomessa viime vuonna edellisvuoden tasolla. Kasvua oli 0,2 prosenttia. Paperin tuotanto supistui 2,6 prosenttia 7,3 miljoonaan tonniin. Sellun tuotanto kasvoi 1,7 prosenttia ja oli 7,1 miljoonaa tonnia. Kartongin tuotanto kasvoi 3,6 prosenttia 3,1 miljoonaan tonniin. Havusahatavaran tuotanto jäi 2,7 prosenttia... mehr lesen

Tässä Suomi on maailman ykkönen: 4,3 GB kuukaudessa

Suomessa datankäyttöä kiihdyttää sen halpa hinta. Suomalaiset käyttävät eniten mobiilidataa maailmassa, kertoo Tefficientin tutkimus. Keskimäärin suomalaiset käyttävät kuukaudessa noin 4,3 gigatavua mobiilidataa. Elisan verkossa keskiarvo on vieläkin suurempi, 6 gigatavua. Se vastaa parin tunnin HD-elokuvan lataamista. Toiseksi eniten dataa käytetään Ruotsissa ja sen jälkeen Etelä-Koreassa ja Japanissa. Elisan Tuotanto-yksikön johtaja Vesa-Pekka Nikula muistuttaa, että kyse on keskimääräisestä käytöstä. Osa suomalaisista siis käyttää mobiilidataa jopa useita kymmeniä gigoja kuukaudessa. Mobiilidatan käytön räjähdysmäinen kasvu johtuu muun muassa videopalveluiden yleistymisestä ja nopean 4G-verkon laajenemisesta. Suomessa mobiilidatasta myös maksetaan vähän, mikä voi innostaa surffailuun. Maailmalla mobiilidata hinnoitellaan yleensä käytön mukaan. Suomessa yleinen rajaton malli on poikkeuksellinen. „Asiakkaat arvostavat mallia, jossa heidän ei tarvitse pohtia, kuinka paljon dataa esimerkiksi videon katsomiseen kuluu tai etsiä lähintä wlania datapaketin ollessa täynnä“, Nikula toteaa tiedotteessa. Tefficientin tutkimuksen mukaan suomalaiset mobiilioperaattorit nettoavat mobiilidatan käytöstä vähiten – alle sentin megatavulta. Saksassa operaattorin kassaan kilahtaa lähes seitsemän senttiä megatavulta. Siellä liittymäkohtainen datan käyttö on kuitenkin alle 500 megatavua.... mehr lesen

Kone ostaa kilpailijan Suomessa

Hissivalmistaja Kone vahvistaa asemiaan kunnossapidossa Suomessa ostamalla saksalaiskilpailijan suomalaisen tytäryhtiön. Koneen Suomen maayhtiö Kone Hissit Oy ostaa ThyssenKrupp Hissit Oy:n. Ostettava yhtiö tarjoaa hissien ja liukuportaiden kunnossapitopalvelua. Kone ei kerro kaupan arvoa. Koneen Suomen toimitusjohtaja Heikki Haasmaan mukaan ostos vahvistaa asemaa Suomen markkinoilla.... mehr lesen

Meyer Werft ja Turku voittavat jättiristeilijöitä

Turun telakan pelastanut saksalaisyritys peittoaa tilaushinnoissa eurooppalaiskilpailijansa. Turun telakan omistaja Meyer Werft hallitsee jättiristeilijöitä, joiden tilaushinnat hipovat jopa miljardin euron tasoa. Euroopan ja Aasian telakoiden tilauskirjoista voi lukea, että saksalainen Meyer ja italialainen Fincantieri pitävät melko tasaväkistä kisaa uusissa, eri hintaluokan risteilijöissä. Tilaushinnat kertovat edelleen, että Meyer pitää johtopaikkaa jättiristeilijöissä, joiden hinta-arviot liikkuvat noin 800-900 miljoonan euron välissä – tai jopa miljardin luokassa. Meyer Werft on jo voittanut Turun ja Saksan telakoilleen yhteensä 16 risteilijää, ja Fincantieri 19. Risteilijöiden rakentaminen ajoittuu vuosien 2016 ja 2020 väliseen aikaan. Telakat eivät aina anna julki tilaushintojaan, joiden arviointi voi perustua esimerkiksi vuodepaikkojen lukumäärään. Meyerillä kuuluu korkeampaan hintaluokkaan nyt noin seitsemän risteilijää, joista voi poimia esimerkiksi Carnivalin Aida-varustamon alukset. Meyer kertoi viime kesäkuussa, että telakkayhtiö oli lyönyt lukkoon useiden miljardien eurojen sopimuksen amerikkalaisen varustamokonserni Carnivalin kanssa. Meyerin Saksan ja Turun telakat rakentavat kumpainenkin kaksi alusta. Risteilijät turvaavat Turun telakan työllisyyttä aina vuodelle 2020 asti. Alusten matkustajakapasiteetti nousee suurimmaksi risteilijöiden historiassa ja yhden risteilijän hinnaksi voi arvioida jopa noin miljardi euroa. Uusien risteilijöiden moottorit käyttävät polttoaineenaan kaasua, ja Wärtsilä-konsernia voi pitää jopa lyömättömänä kaasumoottoreissa. Myös ABB:n Vuosaaren tehdas on myynyt paljon azipodejaan eli sähköisiä potkureitaan risteilyalusten telakoille. Meyer Werft osti vuoden 2014 elokuussa Turun telakan korealaiseltaSTX:ltä, joka meni silloin selvitystilaan. Mutta korealaiset eivät ole kadonneet Euroopasta.  STX:n Ranskan telakka voitti yllättäen kahden risteilijän, yhteensä lähes puolentoista miljardin tilaukset MSC-varustamolta. Korealaiset omistavat edelleen noin kaksi kolmannesta Ranskan telakasta. STX:n Ranska telakka vei telakkakriisin aikana Turun telakan lippulaivan Oasiksen jatkosarjan, mikä nosti poliittisen myrskyn Suomessa. K Ilkka Sinervä... mehr lesen

Die Kunst, eine Lok nach Finnland zu bringen

24. Januar 2016, Transport auf Schienen Geduld, sagt Roland Hofmann und lächelt, sei nicht nur eine Tugend. „Sie gehört bei einem Lokführer zum Berufsbild einfach dazu.“ Er steht mit seiner Lok auf einem Überholgleis am kleinen Haltepunkt Petershausen, etwa 50 Kilometer vor Ingolstadt. Eben ist ein ICE auf dem Gleis neben ihm vorbeigezischt, nun muss er noch einen Regionalzug passieren lassen. Nach gut 20 Minuten geht es weiter. Das Signal vor ihm springt auf Grün, Hofmann dreht am Temporegler seiner Lok der Baureihe 103. Langsam setzt sich der Zug in Bewegung, ganz langsam. Und sehr viel schneller wird er auch nicht. Mehr als 60 Stundenkilometer darf Hofmann heute nicht fahren. Die Ladung, die hinten dranhängt an seiner 103, lässt höhere Geschwindigkeiten nicht zu. Wäre man ein Pendler in einem Personenzug, sagen wir, auf dem Weg von München nach Ingolstadt – spätestens jetzt wäre einem der Geduldsfaden endgültig gerissen. Hofmann aber zieht keine Fahrgäste durchs Land, auch keinen Güterzug mit Containern oder Kesselwaggons. Er transportiert vielmehr eine andere Lokomotive vom Werk in München-Allach in den Verladehafen nach Rostock. Zwei Tage sind er und Zugbegleiter Dominik Recker unterwegs, dann wird ein Kran die Lok auf ein Schiff hieven, das sie weiter nach Finnland schippert. Andere Länder, andere Spurweiten Die Lok ist die erste von 80 Maschinen vom Typ Vectron, die die finnische Staatsbahn bei Siemens gekauft hat, für insgesamt mehr als 300 Millionen Euro. Das Problem ist nur: Die finnische Bahn fährt auf Breitspur; die Spurweite dort beträgt 1520 Millimeter. In Mitteleuropa dagegen liegen Schienen mit 1435 Millimeter Spurweite, Fachleute nennen diese die „Normalspur“. Allein schon wegen der unterschiedlichen Spurweiten können die 80 Finnland-Loks nicht aus eigener Kraft nach Rostock rollen. Deshalb kommen Hofmann und Recker ins Spiel. Sie arbeiten für die Münchner... mehr lesen
6 / 10« First...567...10...Last »

Die Finnisch-Deutsche Handelsgilde Frankfurt am Main ist eine Interessengemeinschaft zwischen den in der Bundesrepublik Deutschland tätigen Vertretern des finnischen und deutschen Wirtschaftslebens.